Vantaan aikuislukion opinto-opas
Aikuislukion opinto-opas on sähköisessä muodossa. Teemme opinto-oppaaseen reaaliaikaisesti muutoksia, ja tältä sivulta löydät aina uusimman version. Olemme keränneet kaiken olennaisen aikuislukiossa opiskelun opinto-oppaaseemme, otamme oppaasta mielellämme palautetta vastaan :)
Opinto-oppaan viimeisimmät muutokset on tehty 5.12.2023.
Vantaan aikuislukio tarjoaa sinulle räätälöidyn opinto-ohjelman ja mahdollisuuden määrätietoiseen tutkintotavoitteiseen opiskeluun. Voit suorittaa koko lukion aikuisten oppimäärän alusta alkaen tai jatkaa keskeytyneitä opintojasi. Vantaan aikuislukio tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella yksittäisiä aineita tai suorittaa lukio-opintoja kaksoistutkintoa varten sekä valmistautua ylioppilastutkintoon jo suoritetun ammatillisen tutkinnon pohjalta.
Tässä oppaassa on tietoa yleisistä opiskelujärjestelyistä, opintojaksojen sisällöistä, oppikirjoista, työpäivistä, ylioppilaskokeista sekä henkilökunnan yhteystiedot ja paljon muuta. Opiskeluun liittyviä käytännön tietoja löytyy lisäksi periodikohtaisista lukujärjestyksistä (saat koululta kunkin periodin alkaess). Saat myös opettajalta opintojakson alkaessa opintojaksosuunnitelman. Suunnitelmasta selviävät mm. oppituntien ajat, tilat, koejärjestelyt, kokeiden palautukset yms. Lukiomme nettisivuilla www.vantaanaikuislukio.fi on perustietojen lisäksi ajankohtaisia tiedotteita. Kukin opiskelija saa opiskelunsa alkaessa Wilma-tunnukset. Wilman seuraaminen aktiivisesti on ensiarvoisen tärkeää opiskelun sujumiseksi ongelmitta. Aikataulut näet myös helposti Wilman ”Työjärjestys” -sivulta, kunhan olet ensin valinnut opintosi.
Mikäli ongelmia ilmaantuu, neuvoa voit kysyä toimistosta, opettajilta, opinto-ohjaajalta, ryhmänohjaajaltasi tai apulaisrehtorilta. Varaa opinto-ohjaajalta vastaanottoaika esimerkiksi silloin, kun sinulla on tarve selvittää valintoja, lukujärjestyksiä, aikaisempien opintojen vastaavuuksia ja jatko-opintojen suunnittelua tai jos suunniteltu opiskeluaikataulusi muuttuu.
Oppitunnit ovat arki-iltaisin maanantaista torstaihin kaksoistunteina vuoropäivin. Lisäksi joitakin opintoja järjestetään monimuoto-opintoina, joilla on vähemmän lähiopetusta. Niiden oppitunnit ovat useimmiten ensimmäisessä palkissa klo 16.00-17.20.
Vantaan aikuislukio toimii Mercurian kanssa yhteistyössä kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden lukiokurssien järjestäjänä Vantaan Martinlaaksossa. Nämä oppitunnit järjestetään päiväsaikaan yhteistyössä Mercurian kanssa. Opiskelijamme voivat sisällyttää opintoihinsa myös päiväopintoja esimerkiksi Tikkurilan lukiossa tai Mercurian opintojaksoilla, mikäli opintojaksoilla on tilaa.
Ajantasaiset yhteystiedot löydät nettisivuiltamme osiosta: Aikuislukion henkilökunta
Lisäksi aikuislukion opiskelijoita auttaa myös erityisopettaja Heli Hakala mm. tekemällä lukiseuloja. Helin tavoitat parhaiten sähköpostitse heli.hakala(at)eduvantaa.fi
Muuta henkilökuntaa / löytötavaratiedustelut yms.:
Tikkurilan lukion iltavahtimestari Juha Korhonen, p. 0400 450 787
Martinlaakson iltavahtimestari Juha Välimäki p. 09 89 558 300
KANSLIA – lukion asiakaspalvelu
LUKIOSIHTEERI Anu Siljanto, p. 050 304 5740
Voit ottaa yhteyttä anu.siljanto@vantaa.fi ja/tai Wilman kautta
Kansliassa lukiosihteerin luona voi asioida seuraavissa asioissa
-
opiskelijaksi ilmoittautuminen
-
opiskelutodistukset, todistukset kurssien suorittamisesta, todistusjäljennökset
-
ilmoittautuminen ylioppilastutkintoon
-
Wilma-tunnusten vaihto /ongelmat
Tikkurilan toimipisteen toimisto
on avoinna ma – to klo 15.00-18.00.
Opinto-ohjaajan vastaanottoajat ovat tiistai, keskiviikko ja torstai klo 15.00-18.00.
Lukiosihteeri on tavattavissa Tikkurilassa maanantaisin ja torstaisin klo 15.00-18.00.
Apulaisrehtori on tavattavissa toimiston aukioloaikoina sopimuksen mukaan.
Martinlaakson toimipisteen toimisto
on avoinna ma – ke klo 15.00-18.00.
Opinto-ohjaaja on tavattavissa maanantaisin klo 15.00-18.00
ja lukiosihteeri tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 15.00-18.00.
Apulaisrehtori on tavattavissa sopimuksen mukaan.
Kesäaukioloajat
Kesäkuussa 2024 Tikkurilan toimipisteen kanslia on auki ti 18.6.2024 asti. Martinlaakson toimipisteen kanslia jää kesälomalle keskiviikkona 29.5.2024. Tarkemmat/poikkeukselliset aikataulut tiedotetaan nettisivuillamme.
19.6.2024-2.8.2024 olemme kesätauolla, jolloin emme vastaa sähköpostiviesteihin. Kesän aikana tulevat ilmoittautumiset käsitellään ja ilmoittautuneet kontaktoidaan heti elokuussa palattuamme työhön.
Elokuussa 2023 Tikkurilan toimisto aukeaa keskiviikkona 9.8. klo 15.00.
Elokuussa 2023 Martinlaakson toimisto aukeaa 14.8. klo 15.00.
Aikuislukiossa voit opiskella joko tutkintotavoitteisesti tai aineopiskelijana, katso lisätietoa täältä.
Ilmoittautuminen
Lukioomme ilmoittaudutaan täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake nettisivuillamme kohdassa Aikuislukioon ilmoittautuminen. Ilmoittautumista varten tarvitaan aikaisempien koulutodistusten jäljennökset ja mahdollinen erotodistus päivälukiosta. Ne voi liittää sähköiseen ilmoittautumiseen tai toimittaa meille myöhemmin. Lähes kaikki halukkaat lukion oppimäärän suorittajat on otettu meille opiskelijoiksi, aikuislukiolla ei esimerkiksi ole keskiarvorajaa. Edellisenä lukuvuonna koulussa opiskelleiden ei tarvitse ilmoittautua uudelleen, vaan opinnot jatkuvat automaattisesti.
Voit valita opintotarjottimelta opintoja molemmista toimipisteistämme. Voit myös täydentää opintojasi muissa yhteistyölukioissamme - saat opinto-ohjaajalta tästä lisätietoa, hän myös tekee kanssasi ilmoittautumiset näihin lisäopintoihin.
Alaikäisenä ilmoittautuminen
Alle 18-vuotias voidaan ottaa opiskelijaksi rehtorin päätöksellä, esim. sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Oppivelvolliset alaikäiset pääsevät opiskelijaksemme niin sanotulle kokeilujaksolle, mikäli he ovat kirjoilla muussa toisen asteen oppilaitoksessa. Tästä järjestelystä voi tiedustella tarkemmin apulaisrehtorilta. Alaikäisen ei-oppivelvollisen ottaminen vaatii käynnin huoltajansa kanssa apulaisrehtori Pekka Rajalan tai rehtori Marianna Sydänmaanlakan kanssa.
Opiskelumaksuista
Aikuislukiossa opiskelu on maksutonta, mikäli tavoitteena on aikuislukion päättötodistus ja/tai ylioppilastodistus. Opiskelija hankkii itse lukiossa tarvittavat opiskelumateriaalit, muistiinpanovälineet ja kannettavan tietokoneen. Joitain oppikirjoja voi lainata kaupungin kirjastosta. Oppivelvollisuuden/maksuttoman koulutuksen piirissä oleville opiskelijoille lukio-opiskelu on maksutonta, sen vuoden loppuun asti, kun opiskelija täyttää 20-vuotta.
Toistaiseksi aineopiskelijan opintojaksomaksu on 50 € (tai 50€/2osp), kuitenkin enintään 150 €/vuosi. Laskutus tapahtuu keväällä, jolloin katsotaan menneen vuoden opiskelukertymä.
Vantaalla asuvalta toisen asteen opiskelijalta tai Vantaalla toisen asteen tutkintoa suorittavilta ei kuitenkaan maksua peritä eli esimerkiksi kaksoistutkintolaiset opiskelevat maksutta myös aikuislukion iltaopintoja.
Aikuislukio voi harkintansa mukaan tarvittaessa rajoittaa aineopiskelijoiden määrää opintojaksoilla - esimerkiksi, jos niissä opiskelijoiden määrä kasvaa suureksi.
Ylioppilaskirjoituksiin osallistuva maksaa jokaisesta kirjoituskerrasta koekohtaisen maksun 34€/koe. Oppivelvollisuuden/maksuttoman koulutuksen piiriin kuuluvalle opiskelijalle viiden ensimmäisen ylioppilasaineen kirjoittaminen ja hylättyjen uusinta, on maksutonta. Mikäli oppivelvollinen/maksuttoman koulutuksen piiriin kuuluva jättää menemättä YO-kokeeseen, ovat seuraavat kirjoituskerrat maksullisia.
Opinnoissa edellytetään kannettavaa tietokonetta, sillä mm. ylioppilastutkinto tehdään sähköisesti omalla tietokoneella. Aikuislukion opintojaksojen kokeita toteutetaan YTL:n Abitti-koejärjestelmässä omalla kannettavalla tietokoneella, jotta opiskelijoiden valmiudet suoriutua YO-kokeissa kehittyvät. Tietokoneen käyttöä kannattaa käydä harjoittelemassa aikuislukion TVT-pajoissa, joita on tarjolla periodeittain Tikkurilassa ja neljännessä jaksossa Martinlaaksossa.
WILMA
Wilman kirjautumislinkki löytyy sivulta https://vantaa.inschool.fi
-
Wilman kautta teet opintojaksovalinnat
-
Wilmassa saat yhteyden opettajiisi
-
Wilma on keskeinen tiedotuskanavamme -> tiedotteissa ajankohtaisia asioita
-
Wilmasta näet suorituksesi ja arvosanat
-
Wilman kautta ilmoittaudutaan uusintakokeisiin viestimällä suoraan opintojakson opettajalle
-
Wilmassa ilmoittaudutaan ylioppilaskokeisiin ja sieltä näet yo-kokeiden alustavat ja lopulliset arvosanat ja pisteet
Saat Wilma- eli Eduvantaa-tunnukset esimerkiksi koulun kansliasta pian opiskelijaksioton jälkeen. Kun Eduvantaa-tunnuksesi toimivat, aktivoi Eduvantaa-sähköpostisi. Sen jälkeen voit luoda itsellesi Eduvantaa-tunnuksilla oman Google-tilin, se on tarpeen opinnoissa. Tee siis seuraavasti, oikea järjestys on tärkeä:
1. Ota Wilma-käyttöön kirjautumalla kansliasta saaduilla tunnuksillasi osoitteessa vantaa.inschool.fi
2. Ota koulusähköposti käyttöön osoitteessa login.microsoftonline.com
- käyttäjätunnus: wilma.tunnuksesi@opp.eduvantaa.fi (--> yleensä muotoa etunimi.sukunimi@opp.eduvantaa.fi)
- Wilma-tunnus = eduvantaa-tunnus, molemmissa sama salasana.
3. Luo toinen/uusi Google -tili tätä eduvantaa-sähköpostia käyttäen (https://accounts.google.com)
Muista kirjautua henkilökohtaiselta gmail-tililtä ulos ennen kuin teet uuden google-tilin.
Nyt voit käyttää tätä uutta Google-tiliä samoilla tunnuksilla kuin käytät Wilmaa ja koulusähköpostia ja liittyä sillä Classroomiin. Classroomiin pääset ollessasi sisäänkirjautuneena Eduvantaa-tunnukselliselle Googletilillesi, henkilökohtaisia tilejä ei valitettavasti voi lisätä Classroomiin opiskelijaksi. Huomaa kuitenkin, että automaattisesti generoitu salasana täytyy vaihtaa kerran opetusverkossa, jotta kirjautuminen Google-tiliin onnistuu Eduvantaa-tunnuksin.
Älä yritä itse vaihtaa salasanaa tileille (salasanan vaihtaminen verkossa ei onnistu), vaan tule tekemään se toimistoon tai laita sähköpostia anu.siljanto@vantaa.fi / kaisa.jaakonaho@vantaa.fi / pekka.rajala@eduvantaa.fi
OFFICE 365
Palvelun kautta käytössäsi on sähköposti, OneDrive-pilvipalvelu ja muita työkaluja ilmaiseksi
-
Pääset palveluihin käsiksi osoitteessa https://portal.office.com
-
Saat ladattua itsellesi ilmaiseksi Microsoft Office-paketin, joka sisältää PowerPointin ym. työkaluja, klikkaamalla Eduvantaan sivuilta Office 365-työkalua ja seuraamalla ohjeita
-
Jos ongelmia, ota yhteys pekka.rajala@eduvantaa.fi
Sotungin etälukiossa käytetään Itslearning –oppimisalustaa, jota emme aikuislukiossa käytä.
Aikuislukion Eduvantaa-tunnukset toimivat myös Itslearning-alustalle kirjautumiseen.
Google Classroom
Opiskelijasähköpostia kannattaa käyttää esim. Google Classroomiin kirjautuessa. Classroom –sivusto on käytössä monilla oppitunneilla, opettaja antaa koodin oman kurssinsa Classroom-ryhmään liittymiseksi. Classroom löytyy osoitteesta www.classroom.google.com.
YLEISTÄ TIETOA Eduvantaa-tunnuksista
Ohje Vantaan aikuislukiossa ja muissa lukioissa opiskeleville
1. Jos olet ilmoittautunut opiskelijaksi vain Vantaan aikuislukioon:
Kun olet täyttänyt ilmoittautumislomakkeen ja lukiosihteeri on syöttänyt tietosi järjestelmään, lähetetään tietohallinnosta tunnukset / salasana koululle. Voit kysyä niitä koulusihteeriltä, opinto-ohjaajalta tai apulaisrehtorilta.
2. Jos olet ilmoittautunut ennen Vantaan aikuislukiota johonkin muuhun vantaalaiseen lukioon:
Muista mainita kouluun ilmoittautuessasi, että opiskelet myös jossakin toisessa Vantaan lukiossa, vaikkapa etälukiossa. Tunnuksilla, jotka saat siitä koulusta, johon olet ensimmäiseksi ilmoittautunut, pääset kyseisen koulun Wilmaan. Vantaan aikuislukion Wilma -tunnukset saat samoin kuin kohdassa 1.
3. Jos eroat toisesta lukiosta ja vaihdat Vantaan aikuislukioon:
Toimita koululle erotodistus, jotta sinulle voidaan tehdä uudet tunnukset.
4. Vanhentunut salasana:
Jos salasana on päässyt vanhentumaan, kirjaudu koulun opetusverkossa olevalle koneelle ja seuraa ohjeita. Opettajat osaavat auttaa salasanan vaihdossa Eduvantaa-koneella.
5. Sinut on saatettu arkistoida, jos sinulla on kulunut muutama jakso ilman kurssisuorituksia, eivätkä tunnuksesi toimi.
Jos jatkat kuitenkin opiskeluasi, pyydä koulun kansliasta, että sinut palautetaan takaisin opiskelijaksi, jolloin saat uudet tunnukset Wilmaan.
6. Salasana on unohtunut:
Toimiston väki voi uusia salasanasi. Kanslian sähköpostiosoitteet ovat muotoa anu.siljanto@vantaa.fi ja pekka.rajala@eduvantaa.fi
Yleisiä ohjeita Wilman käytöstä:
Miten saan tunnukset näihin työkaluihin?
* Tunnukset luodaan, kun olet täyttänyt ja palauttanut ilmoittautumislomakkeen, ja
sinut on kirjattu opiskelijajärjestelmään.
* Hae tunnukset lukion kansliasta, niitä ei lähetetä erikseen sähköpostilla!
* Samat tunnukset käyvät edellä mainittuihin työkaluihin ja niiden avulla pääset kirjautumaan koulun opetusverkossa oleville koneille
* Jos ongelmia ilmenee, ota yhteyttä kansliaan - autamme sinua mielellämme
FACEBOOK- ja INSTAGRAM–sivut : Vantaan aikuislukio #vantaa_aikuislukio
-
Käy tykkäämässä meistä ja jättämässä kommenttisi sivuillemme!
-
Sosiaalisen median kanavat eivät ole virallinen tiedotuskanavamme, mutta julkaisemme siellä ajankohtaisia tiedotteita ja tietoa koulumme arjesta
PERIODIT
Lukuvuosi on jaettu viiteen periodiin. Yksi periodi sisältää 22-23 opetuspäivää, 4-6 päätöspäivää sekä palautuspäivän. Löydät aikuislukion reaaliaikaisesti päivitettävän lukuvuosikalenterin täältä.
AIKATAULUT 2023 - 2024
1. periodi 28.08.23 - 13.10.23
2. periodi 23.10.23 - 8.12.23
3. periodi 11.12.23 - 9.2.24
4. periodi 12.2.24 - 5.4.24
5. periodi 8.4.24 - 1.6.24
TYÖ- JA LOMA-AJAT
Löydät kootusti kaikki erityiset päivämäärät sivuiltamme täältä. Olemme keränneet tälle sivulle mm. lomien ajankohtia, uusintakoepäivät luokkineen yms.
OPINTOJAKSOT
Kaikki eri oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseiksi/opintojaksoiksi, siis aihekokonaisuuksiksi, jotka on tarkoitettu opiskeltaviksi yhden periodin aikana. Yksittäisen opintojakson opetukseen sisältyy 11 kaksoistuntia, päätöspäivä, jolla esimerkiksi koe ja erikseen vielä kokeen palautus. Kunkin aineen opintojaksot suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Ainekohtaisesti tästä kuitenkin voidaan poiketa.
Oppimäärän pakollisten opintojaksojen lisäksi lukioasteen ohjelmassa on eri aineiden valinnaisia opintojaksoja. Niitä tulee sisällyttää omaan opinto-ohjelmaan riittävästi vähimmäisosaamispistemäärän täyttymiseksi.
Aikuislukiossa kirjoilla oleva voi suorittaa opintojaan niin ikään Tikkurilan päivälukion puolella (mikäli vain ryhmissä on tilaa) ja/tai sähköisesti Sotungin etälukiossa. Päivälukiossa ei lähtökohtaisesti voi suorittaa sellaisia opintojaksoja, joita on tarjolla myös aikuislukiossa.
Eri aineiden oppimäärien opintojaksomäärät näkyvät tuntijakotaulukosta, joka on jäljempänä tässä oppaassa.
Aikuislukiossa opiskeltaessa kokonaisopintopistemäärä on 88 osp.
OPPITUNNIT
Oppitunnin pituus 80 min (2x40)
make1 maanantai ja keskiviikko klo 16.00 -17.20
make2 maanantai ja keskiviikko 17.30 - 18.50
make3 maanantai ja keskiviikko 19.00 – 20.20
tito1 tiistai ja torstai klo 16.00 – 17.20
tito2 tiistai ja torstai klo 17.30 – 18.50
tito3 tiistai ja torstai 19.00 – 20.20
Kokeet alkavat periodin koepäivinä aina klo 17.00 !
Palautuspäivälle on oma aikataulunsa, joka näkyy myös periodin paperisessa lukujärjestyksessä. Palautustunti on 30 min mittainen opintojaksoa kohden.
Palautuspäivän kulku on seuraavanlainen:
Ma/ke I on klo 16.00, ma/ke II on klo 17.00 ja ma/ke III on klo 17.30
Ti/to I on klo 16.30, ti/to II on klo 18.00 ja ti/to III on 18.30.
Seuraa opettajan suunnitelmaa, jotta tiedät millä tavoin palautus toteutetaan milläkin opintojaksolla!
Kokeiden palautus voi olla myös etänä -> opettaja tiedottaa :)
KESÄOPETUS
Kesäkuun kesälukio-opinnot ovat kaikille vantaan lukiolaisille maksuttomia. Opintojakso-ohjelma julkaistaan viimeistään huhtikuussa 2024, jolloin kesälukio-opinnot tulevat valittavaksi Vantaan lukiolaisten omaan Wilmaan. Tarjolla tulee olemaan noin 6-8 opintojaksoa eri oppiaineista.
OPINTO-OHJAUS
Aikuislukion opinto-ohjauksessa korostuu erityisesti opiskelijan henkilökohtainen ohjaaminen. Opinto-ohjauksen piiriin kuuluvia palveluita ovat esimerkiksi alkuopastus opiskeluun aikuislukiossa, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen, opetusjärjestelyiden selittäminen, arviointiperiaatteet, opiskelutekniikkaan liittyvät asiat sekä ylioppilaskirjoitukset ainevalintoineen, järjestelyineen ja ilmoittautumiskäytänteineen sekä opastaminen jatko-opintoihin.
Opinto-ohjaukseen sisältyy henkilökohtaisia vastaanottoja. Niihin on mahdollisuus pitkin lukuvuotta missä tahansa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä tai pulmissa, vaikkapa jatko-opintomahdollisuuksien selvittelemiseksi. Opintojen alussa täytyy kaikkien tutkintotavoitteisten opiskelijoiden käydä opinto-ohjaajan luona, jolloin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Tällöin muissa päivälukioissa aiemmin vastaavia opintoja opiskelleiden opinnot hyväksiluetaan ja käydään samalla läpi myös vastaavuus opiskelijan aikuislukion opintosuunnitelmassa.
Opinto-ohjaaja on tavattavissa aikataulunsa mukaisesti sekä sähköpostitse ja puhelimitse. Älä epäröi kääntyä opinto-ohjaajan puoleen kaikissa opintoihin liittyvissä pulmissa. Neuvotella kannattaa myös silloin, kun opinnot eivät tunnu etenevän, mikä usein jossain opintojen vaiheessa tapahtuu osana normaalia opiskeluprosessia.
RO, RYHMÄNOHJAUS
Ryhmänohjaajaltasi voit kysyä kaikkia opiskeluun liittyviä asioita. Ryhmänohjaajat jakavat koko ryhmää koskevaa informaatiota ja henkilökohtaisia viestejä Wilman kautta, joten muista tarkistaa säännöllisesti sinne tulevat viestit. Voit myös itse lähettää viestejä ryhmänohjaajallesi Wilman kautta.
Ryhmänohjaajat lukuvuonna 23-24:
Leena Huhtilainen, Martinlaakson ryhmät
Emmi Sormunen ja Sauli Räihä Tikkurilan ryhmät
Opo Kaisa Jaakonaho, oppivelvolliset
RO-ryhmäsi ja ryhmänohjaajasi voit tarkistaa Wilmasta.
LUKION OPPIMÄÄRÄ
Lukion oppimäärä sisältää aikuislukiossa vähintään 88 opintopistettä. Lukio-opetuksen oppimäärä koostuu pakollisista ja valinnaisista opintojaksoista. Aikuislukion oppimäärän hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien pakollisten opintojaksojen sekä muiden opintojaksojen suorittamista siten, että vähintään 88 opintopisteen (tai vanhassa OPSissa 44 kurssin) vaatimus täyttyy.
Opiskelija on suorittanut aikuislukion oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikki pakolliset opinnot ja tarvittavan määrän valinnaisia opintoja. Oppimäärän arvosana lasketaan moduulien arvosanojen keskiarvona. Keskiarvoja laskettaessa pyöristetään 0,5 aina ylöspäin.
Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako 1.8.2021 alkaen
AINEET |
PAKOLLISET OPINTOJAKSOT |
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT opintojaksojen numerot |
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINTOJAKSOT |
Äidinkieli ja kirjallisuus |
1-7 |
8 |
abikurssi |
Suomi toisena kielenä |
1-7 |
|
abikurssi |
Ruotsi, B1-kieli |
1-5 |
6 |
starttikurssi, abikurssi |
Englanti, A1-kieli |
1-6 |
7,8 |
abikurssi |
Ranska, B3 |
|
1-2, (3-4) |
|
Pitkä matematiikka |
1*, 2-9 |
(10-12) |
abikurssi |
Lyhyt matematiikka |
1*, 2-7 |
(8-9) |
abikurssi |
Fysiikka |
1-(2) |
3 (4-6) |
Kokeellinen työskentely (FY,KE,BI) |
Kemia |
1-(2) |
3-4 |
Kokeellinen työskentely (FY,KE,BI) |
Biologia |
1, (2, 3) |
4-6 |
Kokeellinen työskentely (FY,KE,BI) |
Terveystieto |
|
1-3 |
abikurssi |
Maantiede |
1 |
(2-4) |
|
Uskonto/Elämänkatsomustieto |
1 |
2 |
|
Filosofia |
1 |
2 |
|
Historia |
1-2 |
3 |
|
Yhteiskuntaoppi |
1-2 |
3-4 |
|
Psykologia |
|
1-5 |
|
TVT |
|
|
1 |
* MAY01 on yhteinen opintojakso pitkän ja lyhyen matematiikan oppimäärälle.
(xx) Suluissa mainittujen opintojaksojen toteutumista ei voida taata, laitetaan tarjolle, mikäli on kysyntää.
Erilaiset oppimäärät
Osan oppiaineista tunnuksen perässä on oppimäärää kuvaava tunnus, esimerkiksi ENA (EN=englanti, A=Oppimäärän laajuutta kuvaava tunnus).
- A-oppimäärä: perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen A-kielen oppimäärä
(esim. ENA1)
- B1-oppimäärä: perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä (esim. RUB1)
- B2-oppimäärä: perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B2-kielen oppimäärä
- B3-oppimäärä: lukiossa alkaneen valinnaisen B3-kielen oppimäärä (esim. EAB3)
- matematiikassa: A = pitkä oppimäärä eli ns. pitkä matematiikka (MAA), B = lyhyt oppimäärä eli ns. lyhyt matematiikka (MAB), Y = yhteinen opintokokonaisuus (MAY)
OPINTOJAKSOJEN SUORITTAMINEN JA ARVIOINTI
Opintojaksojen arviointiperusteet selvitetään niiden alussa. Kukin opintojakso arvioidaan aina erikseen ja muista opintojaksoista riippumatta. Opetukseen osallistuminen on osa opintojakson suorittamista. Arviointi sisältää useimmiten osatehtäviä ja opintojakson lopussa on tavallisesti loppukoe tai muu osaamisen näyte. Huomioitavia seikkoja arvioinnissa voivat olla välitehtävien arvosanat, tuntityö ja suullinen näyttö sekä mahdolliset projektitehtävät. Pakolliset ja syventävät opintojaksot arvioidaan numeroilla, soveltavat numeroin tai suoritusmerkinnällä S. Kirjain Z tarkoittaa puuttuvaa osasuoritusta tai loppukoetta.
Hyväksytty suoritus
Opintojakso on suoritettu hyväksytysti, kun opiskelija on ollut arviointia varten riittävästi läsnä oppitunneilla, suorittanut pakolliset tehtävät ja osallistunut mahdolliseen kokeeseen ja saanut siitä hyväksytyn arvosanan (vähintään 5).
Hylätty suoritus
Opintojakso on suoritettu, mutta ei hyväksytysti, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät muuten, mutta opiskelija on saanut kokeesta hylätyn arvosanan.
Todistuksessa opintojakson kohdalla on tällöin merkintä 4.
Oppimäärittäin hylättyjä opintoja saa olla seuraavasti:
Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valinnaisia opintoja, joista voi olla hylättyjä opintoja enintään
2–5 opintopistettä opintoja -> hylättyjä saa olla 0 opintopistettä
6–11 opintopistettä opintoja -> hylättyjä saa olla 2 opintopistettä
12–17 opintopistettä opintoja -> hylättyjä saa olla 4 opintopistettä
18 opintopistettä tai enemmän opintoja -> hylättyjä saa olla 6 opintopistettä
Opintojaksoa ei ole suoritettu, jos opiskelija ilman pätevää syytä on ollut arviointia ajatellen liian paljon poissa oppitunneilta (ilman korvaavia tehtäviä), ei ole tehnyt tarvittavia harjoitustöitä tai ei ole ollut kokeessa. Tällöin todistukseen merkitään Z. Puuttuva suoritus on tehtävä 6 kk sisällä opintojakson päättymisestä, jonka jälkeen kurssi on käytävä uudestaan.
ITSENÄINEN SUORITUS
Erityisen painavista syistä voi opettajan kanssa neuvotella itsenäisestä suorittamisesta opettajalta pyydettävien ohjeiden ja mahdollisten lisätehtävien pohjalta. Ehtona tälle on opiskelijan aiempi hyvä menestys kyseisessä oppiaineessa, jotta itsenäinen opiskelu voidaan katsoa opiskelijalle soveltuvaksi. Opettajalla on oikeus evätä opiskelijalta oikeus itsenäiseen suorittamiseen, mikäli opettaja katsoo, että opiskelija ei ole aiemmissa opinnoissaan osoittanut riittävää taitotasoa itsenäisessä opiskelussa menestyäkseen.
Opettajan kanssa on sovittava itsenäisestä suorittamisesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen opintojakson alkua. Opintojakson itsenäinen suorittaminen on pääsääntöisesti mahdollista vain, kun opintojakso on meneillään luokkaryhmämuotoisena. Itsenäisestä suorituksesta on saatava vähintään arvosana 5, tai opintojaksosta ei saa suoritusmerkintää ollenkaan.
UUSINTAKOKEET
Katso lisätietoja uusintakokeiden suorittamisesta ja osallistumisohjeista täältä.
TODISTUKSET
Lukiosta voi saada kolmenlaisia todistuksia: todistuksia suoritetuista opinnoista (opintosuoriteote), todistuksia oppiaineen oppimäärän suorittamisesta ja lukion päättötodistuksia. Todistuksen saa koulun toimistosta pyynnöstä, yleensä noin kahden päivän toimitusajalla. Todistuksen suoritetuista opinnoista saa aina tarvittaessa koulun toimistosta. Opintojaksojen koearvosanat siirretään opiskelijan Wilmaan noin kahden viikon sisällä kurssin päättymisestä, mikä pitää huomioida todistuspyynnöissä. Päättötodistukseen merkitään myös aikaisemmat aikuislukio-opintoja vastaavat hyväksi luetut suoritukset.
LUKION PÄÄTTÖTODISTUS
Lukion päättötodistuksen saamisen ehtona on opinto-ohjelmaan kuuluvien oppimäärien (vähintään 88op) suorittaminen. Päättötodistukseen tulee vain yksi arvosana / oppiaine, siitä yksi yhteinen arvosana. Kaikki opintojaksot, jotka kuuluvat vähimmäisopintojaksomäärään, otetaan mukaan arvosteluun. Todistukseen merkitään arvosanan lisäksi aineessa opiskeltu opintopistemäärä.
Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet.
Opiskelija on omasta pyynnöstään oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän (S) numeerisen arvosanan sijaan liikunnasta tai muista sellaisista oppiaineista, joissa on suoritettu vain yksi opintojakso (mm. filosofia, fysiikka, kemia, psykologia ja terveystieto), sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelija on suorittanut niissä vain 2 opintojaksoa.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin, voi opiskelija pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta, joka voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
Päättötodistuksen arvosanojen korottaminen myöhemmin
Opiskelija voi korottaa jo saadun päättötodistuksen arvosanoja myöhemminkin osallistumalla erilliseen kyseisen aineen koko oppimäärän hallintaa mittaavaan koetilaisuuteen erikseen sovittavana ajankohtana.
HUOM. Kun olet valmistumisvaiheessa, selvitä toimistossa ja opon kanssa heti viimeisten yo-kirjoitusten jälkeen, että kaikki pakolliset opinnot on varmasti suoritettu ja että aikuisopetussuunnitelman edellyttämät vähimmäisopinnot tulevat varmasti täyteen!
YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS
Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus (=opiskelija on suorittanut määräysten mukaisesti vähintään 88 opintopistettä/44 kurssia). Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista.
Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, todistukseen merkitään arvosanoista parempi. Ylimääräisistä yo-tutkinnon kokeista saa erilliset todistukset, jos on jo suorittanut yo-tutkintoon vaadittavat kokeet aikaisemmilla suorituskerroilla. Jos haluaa samaan ylioppilastutkintotodistukseen sekä pakolliset että ylimääräiset suoritukset, täytyy vähintään yksi kirjoitettavista yo-kokeista jättää viimeiseen tutkintokertaan.
YLIOPPILASTUTKINTO
Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa.
Ylioppilastutkintoa varten tulee suorittaa 5 oppiaineen kokeet. Lisätietoja ylioppilastutkinnon suorittamisesta yms. löydät suoraan lautakunnan sivuilta.
Ylioppilastutkinto rakentuu seuraavasti:
Kaikille pakollinen oppiaine:
-
Äidinkieli / Suomi toisena kielenä
Neljä koetta vähintään kolmesta seuraavista luokista:
-
ruotsin kieli
-
vieras kieli
-
matematiikka
-
reaaliaine
Vähintään yhdessä edellä mainitussa kokeessa on suoritettava pitkän oppimäärän (A) mukainen koe.
Osallistumisoikeus
Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua siinä vaiheessa, kun tutkintoaineen pakolliset opinnot on suoritettu. Jos kirjoitettavan aineen pakollisia kursseja ei ole suoritettua viikkoa ennen kirjoituspäivämäärää, osallistumisoikeus perutaan lukion toimesta, ja siitä tiedotetaan kokelaalle. Kirjoituksiin ensimmäistä kertaa ilmoittautuessa on muistettava, että tutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana (esim. syksy-kevät-syksy), ja samassa aikataulussa tulee kirjoitusaineiden pakolliset opinnot ja myös koko lukion oppimäärä saada kokonaan suoritettua.
Etenkin reaaliaineissa, joissa on vain yksi pakollinen opintojakso, kannattaa valita myös syventäviä opintoja ennen yo-koetta läpäisyn varmistamiseksi. Myös englannin ja ruotsin syventävät opintoja on viisasta käydä, sillä kirjoitukset laaditaan niidenkin sisältöjen pohjalta.
Ammatillisen koulutuksen pohjalta kirjoittavien opintojen tulee olla vähintään puolessa välissä, jotta osallistumisoikeus kirjoituksiin muodostuu. Tällöin kokelaalla ei tarvitse olla kaikkia oppiaineen pakollisia opintoja suoritettuna kokeeseen osallistuttaessa pois lukien S2-opinnoissa, joissa kokelaalla tulee olla kaikki pakolliset opinnot S2/1-7 käytynä, jotta saa osallistumisoikeuden.
Ennen syksyn ja kevään kirjoituksia julkaistaan koulun nettisivuilla tarkat ohjeet kirjoituksiin liittyvistä kellonajoista ja toimipistekohtaisista järjestelyistä. Aikataulut yms. löydät parhaiten nettisivuiltamme lukuvuosikalenterista. Kirjoituksiin ilmoittautuneiden kannattaa käydä nettisivuilla tarkistamassa kokeisiin liittyvät ohjeet ajoissa ennen kirjoitusten alkua.
Osallistuminen ja hajauttaminen
Ylioppilastutkintoon voi osallistua sekä keväällä että syksyllä. Tutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana (ts. joko kevät-syksy-kevät tai syksy-kevät-syksy). On mahdollista suorittaa tutkinto kahdella tai yhdelläkin kirjoituskerralla.
Kolmen peräkkäisen hajauttamiskerran lisäksi hylättyjä arvosanoja voi yrittää uusia kolmella hylättyä suorituskertaa seuraavalla kirjoituskerralla. Esimerkiksi:
-
Jos ylioppilaskokelas A kirjoittaa pakolliset viisi ainetta K24, S24 ja K25 aikana, ja saa K24-kirjoituksissa hylätyn arvosanan pakollisesta äidinkielen kokeesta, saa A yrittää uusia äidinkielen kokeen vielä kolme kertaa (S24, K25 ja S25). Jokaiseen uusintamahdollisuuteen ei ole pakko osallistua, mutta uusintakertoja ei voi siirtää, eli uusimismahdollisuus kuluu joka tapauksessa.
Ilmoittautuminen yo-kirjoituksiin
Ilmoittautuminen tapahtuu paperisella lomakkeella (täytetään jommallakummalla toimipisteellä ilmoittautumisaikana) ja Wilmassa. Kevään yo-kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuun aikana, syksyn kirjoituksiin toukokuussa, tarkemmat ajat julkaistaan mm. nettisivuillamme sekä Wilmaviestein. Muistathan käydä ilmoittautumassa ajoissa, mielellään hyvissä ajoin ennen viimeistä ilmoittautumispäivää, sillä myöhästyneitä ilmoittautumisia EI HYVÄKSYTÄ!
Ilmoittautuminen on SITOVA, mikä tarkoittaa sitä, että tietoja voi muuttaa vain erittäin painavasta syystä ja vain YTL:n luvalla. Virallisen paperilomakkeen lisäksi opiskelija syöttää samat ilmoittautumistiedot myös Wilman sähköiseen lomakkeeseen. Ilmoittautumislomakkeeseen laaditaan lisäksi suunnitelma koko ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Näin varmistetaan, että opiskelijan yo-tutkinto on määräysten mukainen.
Ylioppilastutkintomaksut
Tutkintomaksut koostuvat koemaksusta, joka on suuruudeltaan 34 € / koe. Oppivelvollisuuden piiriin kuuluville yo-tutkinto on viiden kirjoitettavan kokeen osalta maksuton.
Ylioppilastutkintoon ilmoittautumisen sitovuus tarkoittaa mm. velvollisuutta maksaa yo-tutkintomaksut. Maksuista lähetetään lasku kotiosoitteeseen Vantaan kaupungin toimesta. Lasku on perintäkelpoinen. Ylioppilastutkintoa tai erillisiä yo-kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut, vaikka ei saapuisikaan kokeeseen. Vain mikäli YTL mitätöi kokelaan ilmoittautumisen kokelaan anomuksesta, voi koemaksujen palautusta pyytää suoraan YTL:lta.
Kokelas, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, mutta joka ei ole maksanut yo-koemaksuja, saa ylioppilastodistuksen vasta maksut suoritettuaan.
Ilmoittautumisen mitätöinti
Jos olet ilmoittautunut tutkintoon ja sinulla on osallistumisoikeus, kokeesta pois jääminen tulkitaan käytetyksi yrityskerraksi. Lautakunta voi hakemuksesi perusteella mitätöidä ilmoittautumisen, jos kokeesta pois jäämiseen on erityisen painava, lautakunnan hyväksymä syy. Hakemukseen on liitettävä esimerkiksi lääkärintodistus sairaudesta, todistus ulkomailla opiskelusta tai työskentelystä kokeiden aikana tai todistus varusmiespalveluksen aiheuttamasta esteestä. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä varusmiespalvelus ei riitä perusteeksi ilmoittautumisen mitätöintiin. Ilmoittautumisen mitätöinti ei pidennä ylioppilastutkinnon suorittamisaikaa. Ilmoittautuminen äidinkielen kokeeseen voidaan mitätöidä, jos olet pätevästä syystä estynyt osallistumasta joko lukutaidon tai kirjoitustaidon kokeeseen tai molempiin saman tutkintokerran aikana.
ERITYISJÄRJESTELYT YO -KOKEISSA
Mahdollisesta lukihäiriöstä tulee hankkia lausunto, joka lähetetään jo ennen ensimmäistä kertaa kirjoitettaessa yo-ilmoittautumisen yhteydessä lautakuntaan. Lukitodistus edellyttää lukiseulaan osallistumista. Mukaan liitetään aineenopettajan lausunto, mikäli haetaan erityisjärjestelyjä. Tällöin on oltava kyseessä vähintään keskivaikea lukihäiriö. Lisätietoja saa opolta, kansliasta ja lautakunnan nettisivuilta.
LUKISEULA JA LUKITODISTUS
Kaikki hakemukset tehdään sähköisesti - kysy kansliasta tarvittaessa lisätietoja.
Ohjeita kokelaalle, jolla on lukihäiriö tai jokin kokeentekoa haittaava vamma:
Lukiseulassa kartoitetaan mahdollisia lukihäiriöitä. Jos siitä ilmenee viitteitä, erityisopettaja järjestää erityisen lukitestin, jolla selvitetään lukihäiriön laatua ja astetta. Opiskelija saa mahdollisesta lukihäiriöstään lukilausunnon, joka toimitetaan sähköisesti YTL:aan.
Keskivaikea tai vaikea lukihäiriö
antaa kokelaalle mahdollisuuden anoa ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyitä yo-kokeisiin. Valittavia erityisjärjestelyitä ovat esimerkiksi lisäaika tai oikeus suurifonttiseen näkymään tietokoneella. Näistä erityisjärjestelyistä tulee keskustella etukäteen opettajien ja rehtorin kanssa, jotta selviäisi, mitä erityisjärjestelyitä kannattaa hakea, jotta niistä olisi oikeasti apua ja hyötyä kokelaalle.
Myös kuulovamma, jokin muu vamma tai sairaus (esim. paniikkihäiriö) antaa kokelaalle mahdollisuuden saada erityisjärjestelyitä yo-kokeisiin. Erityisjärjestelyitä hakeakseen opiskelijalta edellytetään hakemuksen lisäksi erikoislääkärinlausunto.
Syksystä 2019 alkaen myös todistetusti vaikea elämäntilanne voi antaa mahdollisuuden erityisjärjestelyihin.
Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen
Kokelas voi sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden taikka muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi suorittaa ylioppilastutkinnon kokeet poikkeavasti. Edellä mainitut syyt eivät automaattisesti oikeuta erityisjärjestelyiden käyttöön, vaan edellytyksenä on, että syy estää kokelasta suorittamasta koetta samalla tavoin kuin muut kokelaat.
Erityisjärjestelyiden tarkoituksena on luoda kokelaille kohtuulliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kokeiden suorittamiseen. Erityisjärjestelyiden sisältö määräytyy tapauskohtaisesti syiden luonteen ja niiden aiheuttamien vaikeuksien asteen mukaisesti. Lukio-opinnoissa tai muissa opinnoissa havaittu tuen tarve ja toteutetut tukitoimet toimivat yhtenä perusteena erityisjärjestelyiden tarvetta arvioitaessa. Muitakin perusteita voidaan käyttää erityisjärjestelyiden myöntämiselle.
Ylioppilastutkintolautakunta päättää erityisjärjestelyjen käytöstä sekä koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamisesta arvostelussa kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Äkillisessä ja ennakoimattomassa tilanteessa erityisjärjestelyiden käytöstä voi päättää myös rehtori.
Hakemus koesuoritusta heikentävän syyn ottamisesta huomioon ylioppilastutkinnossa tehdään kirjallisesti Ylioppilastutkintolautakunnalle. Koesuoritusta heikentävinä syinä otetaan huomioon sairaus tai vamma, erityisen vaikea elämäntilanne, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus tai vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellinen hallinta. Hakemus tehdään viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon ensimmäisen kerran. Hakemuksen voi tehdä myös hajautetun tutkinnon ollessa kesken, jos tarve havaitaan tutkinnon aloittamisen jälkeen. Mikäli hakemuksessa haetaan erityisjärjestelyjä, tulee hakemuksen sisältää kokelaan henkilökohtainen opintosuunnitelma tai ne suunnitelman osat, joihin on lukiolain (714/2018) 28 § 2 mom. mukaisesti kirjattu tukitoimet koetilanteissa, tai muu selvitys haetuista tukitoimista. Lukio-opinnoissa tai muissa opinnoissa havaittu tuen tarve ja toteutetut tukitoimet ovat keskeinen peruste erityisjärjestelyiden tarvetta arvioitaessa.
Mikäli kokelas ei ole saanut tukitoimia, hakemuksen selvityksessä tulee yksilöidä, miten koesuoritusta heikentävä syy vaikuttaa ylioppilastutkinnossa suoriutumiseen ja miksi erityisjärjestely on tarpeen kohtuullisen ja yhdenvertaisen aseman luomiseksi. Lisäksi hakemukseen liitetään lukion lausunto haettavien erityisjärjestelyiden tarpeesta, toimivuudesta ja kohtuullisuudesta. Jos kokelaalla on ollut mahdollisuus erityisjärjestelyihin opintojen aikana, tulee lausunnosta käydä ilmi, onko kokelas käyttänyt näitä järjestelyitä ja ovatko ne olleet hänelle tarpeellisia.
Ajantasaiset ohjeet ja erityisjärjestelyjä haettaessa tarvittavat lomakkeet löytyvät osoitteesta
http://www.ylioppilastutkinto.fi.
Kaikki erityisjärjestelyhakemukset toimitetaan kansliaan sähköisesti. Erityisopettaja, apulaisrehtori ja rehtori antavat asiasta tarvittaessa lisätietoa.
Kokeen uusiminen ja tutkinnon täydentäminen
Syksystä 2019 alkaen hyväksyttyjä kokeita on saanut uusia rajoituksetta. Tämä muutos koskee kaikkia kokelaita riippumatta hyväksytyn kokeen suorittamisajankohdasta tai aiemmista uusimiskerroista. Näin ollen myös henkilö, joka on suorittanut kokeen jo ennen lakimuutosten voimaantuloa ja käyttänyt nykyisen lain salliman hyväksytyn kokeen yhden uusimiskerran, saa tulla uusimaan haluamansa kokeen niin monta kertaa kuin haluaa. Tämä koskee siis kaikkia riippumatta siitä, milloin on päässyt ylioppilaaksi. Hyväksyttyä koetta voi uusia rajoituksetta myös tutkinnon suorittamisen ollessa kesken.
Syksystä 2019 alkaen tutkinnon suorittanut kokelas voi uusia hylättyä koetta rajoituksetta. Tämä tarkoittaa sitä, että ylimääräistä hylättyä koetta ja pakollista kompensoitua hylättyä koetta voi uusia rajoituksetta ylioppilaaksi tulon jälkeen. Tämä muutos koskee kaikkia kokelaita riippumatta siitä, milloin he ovat päässeet ylioppilaaksi.
Syksystä 2019 alkaen tutkinnon ollessa kesken hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana. Jos kokelaan aikaraja kokeen uusimiselle ei ole vielä tullut täyteen, hän saa uusia kokeen uuden lain mukaisesti kolme kertaa. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jäänyt saapumatta ilman erityisen painavaa syytä, tai koe, josta kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaa suoritusta.
YLIOPPILASKOKEIDEN ARVIOINTI
Ylioppilastutkinto järjestetään lukion tiloissa, mutta sitä valvoo ylioppilastutkintolautakunta, joka myös laatii tehtävät ja arvostelee suoritukset. Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Yo-tutkintolautakunta voi muuttaa opettajan koululla antamia pisteitä. Jos pisteet muuttuvat paljon ja kokelas on tyytymätön saamiinsa lopullisiin pisteisiin ja arvosanaan, hän voi pyytää YTL:lta maksullisen (50 €) tarkistusarvostelun suorittamista. Tällöin tulee osata osoittaa, missä kohdassa kokeen arvostelua on tapahtunut virhe. Jos arvosana tarkistusarvostelun johdosta nousee, kokelas saa rahansa takaisin oikaisupyynnön yhteydessä ilmoittamalleen tilille. Toimintaohjeita saa toimistosta ja rehtorilta.
Arvosana |
Lyhenne |
Kompensaatiopisteet |
Laudatur |
L |
7 |
Eximia cum laude approbatur |
E |
6 |
Magna cum laude approbatur |
M |
5 |
Cum laude approbatur |
C |
4 |
Lubenter approbatur |
B |
3 |
Approbatur |
A |
2 |
Improbatur |
I |
0 |
Kokelas, joka saa jossakin pakollisessa kokeessa hylätyn arvosanan, voi silti saada ylioppilastutkintotodistuksen kompensaatiomenettelyn kautta. Se edellyttää riittävän hyvää menestystä muissa kokeissa. Kompensaatio tehdään automaattisesti, ellei kokelas sitä erikseen kiellä. Keväällä 2022 tai sen jälkeen aloittaneiden kokelaiden osalta tarvitaan 10 kompensaatiopistettä, jotta yksittäinen hylätty eli Improbatur tulee kompensoitua, jolloin kokelas valmistuu ylioppilaaksi. Käytännössä siis esimerkiksi koearvosanat A, A, B, B, I riittävät ylioppilaaksi valmistumiseen.
Tutkintotodistukset
Opiskelija saa kirjoituskokeet suoritettuaan ylioppilastutkintotodistuksen, mikäli aikuislukion oppimäärä on kokonaan suoritettu. Varsinkin tutkintoa hajautetusti suorittavien on syytä tarkkailla kurssikertymäänsä ja huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset kurssit on suoritettu hyvissä ajoin ennen aiottua opiskelun päätösajankohtaa. Opinto-ohjaaja opastaa tarvittaessa vähimmäisopintomäärään luettavia opintoja koskevissa kysymyksissä. Mikäli oppimäärien kursseja on suorittamatta, ei ylioppilastutkintotodistustakaan saa ennen kuin yhdessä päättötodistuksen kanssa, kun kaikki opinnot on saatettu loppuun.
SÄHKÖISET YLIOPPILASKOKEET
Sähköinen ylioppilaskoe tehdään kokelaan omalla tietokoneella, ja vastaukset tallentuvat koetilapalvelimelle. Kummassakin toimipisteessä toteutettavalla TVT-opintojaksolla käydään läpi, millaisia apuohjelmia on kussakin aineessa syytä hallita.
Jokainen sähköistä koetta tekevä kokelas tarvitsee kokeen ajaksi käyttöönsä oman tietokoneen, jolla hän suorittaa kokeen. Lisäksi oma kone on opeteltava käynnistämään ylioppilaskirjoituksissa käytettävällä USB-tikulla. Apulaisrehtori Pekka Rajala auttaa mielellään koneen käynnistämiseen liittyvissä kysymyksissä.
VALMISTAUTUMINEN SÄHKÖISEEN YO-KOKEESEEN
Digitaalinen ylioppilaskoe saattaa jännittää, mutta tilanteessa ei ole mitään pelättävää. Kokeessa mitataan kyseisen oppiaineen hallintaa, mutta muutama tekninen juttu sinun on hallittava. Lue nämä ohjeet huolella ennen koetilannetta!
-
Tiedät, millä koneella suoritat kokeen (lainattu/oma), ja olet harjoitellut juuri kyseisen koneen käyttöä sähköisessä koeympäristössä.
-
Koneen akku on varmuuden vuoksi ladattu täyteen ennen koetta.
-
Sinulla on tarvittavat oheislaitteet: virtajohto, kuulokkeet ja halutessasi langallinen hiiri. Tarvitset mahdollisesti myös sovittimen (adapteri ethernet-kaapelin kiinnittämiseksi tietokoneeseen tai lisäUSB-paikoille). Lisälaitteiden on oltava langallisia.
-
Olet testannut, että kuulokkeet toimivat, eivätkä ne vuoda häiritsevästi ääntä ympäristöön
-
Osaat itse kiinnittää kaikki johdot (virtajohto, ethernet-kaapeli, kuulokkeet, hiiri). Verkkokaapelia et tarvitse, se on valmiina koetilassa. Koneeseen on voitava kiinnittää verkkokaapeli joko suoraan tai oman adapterin kautta, vara-adaptereita koululla on tarjota vain kokeen aikana ilmenneisiin vikatilanteisiin.
-
Osaat avata koneen käynnistyslaitevalikon ja käynnistää koneen USB-tikulta (ns. USB-buuttaus)
-
Osaat käyttää kokeessa tarvittavia ohjelmia (esim. LibreOffice) ja tiedät, että niillä tehdyt tehtävät täytyy erikseen tallentaa järjestelmän työpöydälle ja siirtää kokeen vastauskenttään. (Mahdollisessa häiriötilanteessa ohjelmilla tekemäsi vastaukset katoavat, jos et ole niitä tallentanut tai siirtänyt vastauskenttiin).
-
Osaat tehdä Abitti-järjestelmässä kuvankaappauksen tietokoneen näytöltä kamerakuvakkeen avulla.
-
Tiedät, miten näppäimistöllä kirjoitetaan erikoismerkit kuten @-merkki ja mistä löydät ohjeet erikoismerkkien kirjoittamiseksi esim. vieraiden kielten kokeissa
Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opiskelussa myös lukion aikana, minkä vuoksi on tärkeää, että opiskelijalla on käytössä oma tietokone jo opintojen alkaessa. Alkuvaiheessa opiskeluun käy kannettava tietokone, joka soveltuu kirjoittamiseen ja jonka saa yhdistettyä lukion langattomaan verkkoon.
Tablet-koneet tai Chromebookit eivät ole hyväksyttyjä yo-kokeen suorittamislaitteiksi eikä se olisi käytännössä mahdollistakaan. Kun oma kone on käytössä opintojen aikana, oman tutun laitteen käyttäminen on sujuvaa myös yo-kokeessa. Kannettavan hankintaan saa ohjeita esimerkiksi apulaisrehtorilta. Ennen kaikkea koneessa on syytä olla paikka langalliselle verkkokaapelille, riittävästi työmuistia (ehdottomasti ainakin 4Gb, mielellään enemmän) sekä vapaita suorakulmion muotoisia (B-mallisia) USB-paikkoja muistitikulle ja langallisille lisälaitteille kuten kuulokkeille.
Abitti-yhteensopivat tietokoneet | Abitti
Ennen ylioppilaskokeita järjestetään ylimääräisiä ABITTITYÖPAJOJA, joissa harjoitellaan koneen buuttaamista YTL-tikulta. Työpajassa saa kysyä muitakin sähköiseen kokeeseen liittyviä ongelmia. Buuttaus-työpajoja järjestetään ennen kirjoituksia, TVT-pajassa.
YLEISOHJEITA KOKELAILLE
HUOM! Ohjeistuksia tarkennetaan aina kunkin kirjoituskerran ABI-infoissa (syksyisin ja keväisin), jotka ovat kaikille ylioppilastutkintonsa aloittaville ehdottomasti pakollisia. Myös jo aiemmin tutkintoon osallistuneet ovat tervetulleita infoihin.
Muistilista:
-
Ota kokeisiin mukaasi kopisemattomat jalkineet. Vaatteissa ja eväissä ei saa lukea mitään. Ota varalle myös lämpimiä vaatteita, sillä salissa voi olla viileätä ilmastoinnin vuoksi.
-
Korvatulpat ovat sallittuja. Muista varata mukaasi myös henkilökohtaiset lääkkeesi. Varmista seuraavan aamun herätys ja mene ajoissa nukkumaan. Myös ajokortti tai muu henkilöllisyystodistus on oltava ehdottomasti mukana.
-
Matkapuhelimien, älykellojen ja muiden teknisten laitteiden tuominen koetilaisuuteen on ehdottomasti kielletty. Kuulokkeet mukaan joka kokeeseen varmuuden vuoksi!
-
Jätä kännykkä ja muut viestintävälineet kotiin! Jos ne kuitenkin ovat mukanasi, jätä ne koesalin ulkopuolelle. Kokeessa sallitaan vain sellaiset rannekellot, joilla ei ole mahdollista saada tietoa koesalin ulkopuolelta (ei bluetooth- tai WiFi-ominaisuutta)
-
Koetilaisuuden aikana hupun pitäminen päässä on kielletty.
-
Ole ajoissa paikalla: klo 8.00. Odota aulassa, kunnes valvojat päästävät sisään. Päällysvaatteet ja reput viedään niille varattuun tilaan.
-
Lompakon ym. arvotavaran voit ottaa mukaasi saliin ja jättää tuolin viereen lattialle.
-
Henkilöllisyys tarkistetaan ennen kokeen alkua, kun kokelaat ovat paikoillaan, joten ota henkilöllisyystodistus mukaan saliin.
-
Aikuislukion yo-kokeet järjestetään pääsääntöisesti isäntäkoulujen kanssa.
-
Kokeesta voi poistua aikaisintaan klo 12.00. Koe kestää tarkalleen kuusi tuntia.
-
Kun koeaika on ilmoitettu päättyneeksi, vastaaminen päättyy heti, ellei kokelaalla ole erikseen järjestettyä lisäaikaa vastaamiseen.
-
Koulun puolesta ei ole tarjoilua, joten ota mukaasi mieleisesi eväät.
-
Käärepaperit on poistettava, samoin juomapullojen etiketit. Tekstejä ei saa näkyä myöskään vaatteissa!
-
Mitään paperia ei saa viedä saliin, ei edes paperinenäliinoja. Paperinenäliinoja saa tarvittaessa valvojilta pyytämällä.
-
Pöydille jaetaan sähköisissä kokeissa konseptipapereita muistiinpanoja varten.
-
Varmista ennen kirjoitustilaan menoa, että kaikki kokeessa tarvitsemasi tavarat ovat mukanasi. Salista ei saa palata pukuhuoneeseen ilman valvojan lupaa. Tutkintosalissa on noudatettava ehdotonta hiljaisuutta. Muiden kokelaiden kanssa puhuminen tulkitaan vilpin yritykseksi.
-
Paikkasi löytyy pöydille valmiiksi jaettujen papereiden nimikyltistä. Lapussa on koulun nimi ja numero (Vantaan aikuislukio/1791) sekä oma nimesi ja kokelasnumerosi. Kokelasnumerosi on sama kaikissa kokeissa. Nimikyltteihin ei saa tehdä mitään merkintöjä.
-
Ennen kokeen alkua selostetaan kyseistä koetta koskevia ohjeita; voit myös vielä kysyä, jos jokin käytännön asia on jäänyt epäselväksi. LUE OHJEET TARKASTI! Jos vastaat liian moneen tehtävään, paras vastauksesi hylätään.
-
Jos kokeen aikana on kysyttävä jotakin käytännön asiaa, viittaa tai nouse seisomaan, jolloin valvoja tulee kysymään asiaasi. Kokelas ei saa poistua paikaltaan ilman valvojan lupaa.
-
Lattialle pudonneen kynän tms. voit poimia itse, jos omalta paikaltasi yletyt siihen, muutoin valvoja tulee sen antamaan.
-
WC-käyntien yhteydessä noudatetaan kunkin toimipisteen viimeistään koeaamuna annettavia ohjeita. Kun menet käymään kesken kokeen wc:ssä, aseta päälle näytönsäästäjä.
-
Kokeen päätyttyä palauta materiaalin vastaanottavalle valvojalle pöydällä oleva kokelasnumerolappusi ja muistiinpanopaperit sekä USB-muisti. Jonota annettujen ohjeiden mukaan. Älä keskustele jonossa.
JOS SAIRASTUT
Hanki tarvittavat lääkkeet ajoissa, jos tiedät esim. kärsiväsi helposti pääkivusta.
Koulu ei saa tarjota mitään lääkkeitä. Ota ne mukaan koesaliin ilman pakkausta.
Määrätyissä tapauksissa on mahdollisuus tarvittaviin erityisjärjestelyihin.
HUOM!: Äkillisessä sairaustapauksessa täytyy hankkia lääkärintodistus samana päivänä. Huolehdi, että todistuksen antaja kirjoittaa todistukseen sairauden kestoajan ja sanallisen arvion siitä, miten todettu sairaus häiritsee ylioppilaskirjoituksiin osallistumista.
Ylioppilastutkintolautakunta käsittelee todistuksen ja päättää, otetaanko se arvostelussa huomioon. Toimita lääkärintodistus toimistoon lukiosihteerille. Ääritapauksessa koe voidaan järjestää oppilaan kotona tai sairaalassa.
Sairaana kokeeseen osallistuminen on kiellettyä - maailma ei kaadu siihen, jos kirjoitukset lykkääntyvät puolella vuodella.
Ilmoita sairaustapauksista viipymättä apulaisrehtori Pekka Rajalalle, puh. 0503504655.
ÄIDINKIELI
ÄI1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät
- tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi
- erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi
- tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus
- kielen- ja tekstinhuoltoa
ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus (1op)
Keskeiset sisällöt:
- erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana, sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä
- monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite
- kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet
ÄI3 Vuorovaikutus 1 (1 op)
Keskeiset sisällöt:
- oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen ryhmän vuorovaikutukseen
- vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio
- kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu
ÄI4 Kirjallisuuden tulkintaa (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- kirjallisuuden tehtäviä ja lukemisen tapoja, erityisesti elämyksellinen ja kokemuksellinen lukeminen ja kirjoittaminen
- kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä
- kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä
- kirjallisuuden tulkinnan erilaisia lähestymistapoja
ÄI5 Tekstien tulkinta (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- sananvapaus, mediakritiikki, mediaetiikka
- tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot
- vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot sekä argumentoinnin tavat ja retoriset keinot
- lähdekritiikki, tiedonhankinta ja -hallinta, tekijänoikeudet
- puhuttujen ja kirjoitettujen kantaa ottavien ja vaikuttavien tekstien analysointia ja tuottamista
ÄI6 Kirjoittaminen (1 op)
Keskeiset sisällöt:
- kirjoittaminen prosessina: ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- tekstien pohjalta kirjoittaminen, kielen- ja tekstinhuoltoa
- tekstin omaäänisyyttä tukevia sanataideharjoituksia
ÄI7 Vuorovaikutus 2 (1 op)
Keskeiset sisällöt:
- esiintymisjännitys ja vireystila, esiintymisen vuorovaikutteisuus ja yleisön vastuu
- puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen yksin, ryhmässä tai audiovisuaalisena tekstinä; kohdentamisen, kontaktin, havainnollistamisen ja ilmaisun taidot
- vuorovaikutustaidot ja -etiikka eri viestintäkanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
- puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien analysointi ja arviointi
ÄI12 Äidinkielen abikertaus (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- tiedonhallinnan taitojen syventäminen
- omaäänisen pohtivan tai kantaaottavan tekstin laatiminen ja muokkaaminen aineistojen pohjalta
- kirjoitusprosessin eri vaiheiden kertaaminen
- kielen- ja tekstinhuoltoa
- monimuotoisten asia- ja mediatekstien sekä fiktiivisten tekstien analyysia ja tulkintaa tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen
- suomen kielen ja kirjallisuuden yo-kokeeseen valmentautuminen
SUOMI TOISENA KIELENÄ
S21 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- pitkien tekstien lukeminen, mahdollisesti myös muilla opiskelijan osaamilla kielillä: tekstin tavoitteen ja sisällön ymmärtäminen
- keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät
- luettavien tekstien ymmärtämisessä tarvittavat strategiat, abstraktin kielen taito, sana-, fraasi- ja käsitevaranto
- kielen- ja tekstinhuoltoa
- erilaisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi
- kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja
S22 Kieli ja tekstitietoisuus (1 op)
Keskeiset sisällöt:
- suomen kielen ominaispiirteet, vertailu opiskelijan aiemmin oppimiin ja koulussa opiskeltaviin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, monikielisyys,
- kielellinen repertuaari, monilukutaidon käsite, erilaiset tekstit ja niissä vakiintuneet ilmaisukeinot, esimerkiksi kirjoitetun kielen rakenteet
- eri kielimuodot: puhekielen ja yleiskielen sekä epävirallisen ja virallisen viestinnän erot, abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön erot
- opetuspuheen, muodollisen puheen ja luetun ymmärtämisessä tarvittavat strategiat
S23 Vuorovaikutus (1 op)
Keskeiset sisällöt:
- oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, viestintärohkeus sekä harjaantuminen kuuntelevaan, tavoitteelliseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen
- kuullun ymmärtämisen ja keskusteluun osallistumisen strategiat ja institutionaalisen vuorovaikutuksen kielelliset keinot
- tekstien kirjoittaminen osana suullisia vuorovaikutustilanteita: esimerkiksi yhteisten projektien suunnitelmat, muistiinpanot monimediaisista teksteistä
- verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
- ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio
S24 Kirjallisuus 1 (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä
- eläytyvää ja analyyttista kirjoittamista ja keskustelua kirjallisuuden pohjalta
- kielen kuvallisuus ja kulttuurisidonnaisuus, monitulkintaisuus ja kielellä leikittely
- kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä
- kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja itsenäisesti tai yhdessä luettuna
S25 Tekstien tulkinta 1 (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot, argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
- perustelemisen harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, lähdekritiikki, tiedonhankinta ja tiedonhallinta, tekijänoikeudet
- argumentoivan kielenkäytön sanastoon ja rakenteisiin perehtyminen: geneeriset ilmaukset, modaalisuuden ja affektisuuden ilmaisukeinot
- kielellisten keinojen valinta, tekstilaji ja tyyli
- yhteiskunnallisesti merkittävä tai ajankohtainen kokonaisteos
S26 Kirjoittaminen 1 (1 op)
Keskeiset sisällöt:
- kirjoittaminen prosessina: aiheen ja aineiston valinta ja ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- tekstien jakaminen ja vertaisarvioinnin taidot
- sidosteisuus tekstin eri tasoilla, esimerkiksi tekstin kokonaisrakenne, kappaleet, virke, sanajärjestys
- asiatyylille ominaisten kielellisten rakenteiden hallinta, esimerkiksi infiniittiset rakenteet, yhdyslauseet, viittaussuhteet
S27 Vuorovaikutus 2 (1 op)
Keskeiset sisällöt:
- kuullunymmärtämis- ja kuuntelustrategiat ja -taidot, vuorovaikutustilanteiden havainnoiminen
- yksilön kielellinen repertuaari, kielenkäyttötilanteiden ja kielen vaihtelu sekä puheen kielellisiä keinoja ja retoriikkaa
- esiintymistaidot: puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen
S212 – Abikertaus, 2 op
Keskeiset sisällöt:
- Syvennetään aineistopohjaisten laajojen tekstien kirjoittamistaitoja ja omaäänisten tekstien tuottamista.
- Harjoitellaan kirjoitusprosessin eri vaiheita sekä kerrataan kielen- ja tekstinhuoltoa.
- Syvennetään monimuotoisten asia- ja mediatekstien sekä fiktiivisten tekstien analyysia ja tulkintaa sekä oman perustellun tulkinnan esittämistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen.
- Opintojakso valmentaa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän yo-kokeeseen. Luetaan runokokoelma tai näytelmäteksti.
ENGLANTI, A-kieli
ENA1 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen (1 op)
Keskeiset sisällöt:
- henkilökohtaisen kieliprofiilin laatiminen
- tavoitteiden asettelu kielten opiskelulle
- monikielisyys voimavarana
- erilaisiin teksti- ja tyylilajeihin tutustuminen
- tutustuminen, arkitiedon vaihtaminen ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen
- kielioppiasiat: Aikamuodot ja sanajärjestys
ENA2 Englanti globaalina kielenä (3 op)
Keskeiset sisällöt:
- englanti äidinkielenä, toisena kielenä, virallisena kielenä, globaalina kielenä
- kansainvälisyys arjessa ja lähiympäristöissä, liikkuvuus
- kansainväliset suhteet
- äänteiden muodostuminen ja puheen tuottaminen; englannin variantteja ja vertailua muihin kieliin
- viestintätyyli erilaisissa medioissa
- kielioppiasiat: Passiivi, muodolliset subjektit, persoona-, possessiivi- ja refleksiivipronominit, artikkelit, substantiivien yksikkö ja monikko
ENA3 Englannin kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- luova toiminta
- itseilmaisu identiteetin rakentumisessa
- kulttuuri-identiteetti ja erilaiset kulttuuriset ilmiöt
- sosiaalisen ja tapakulttuurin näkökulma
- kirjallisuus ja taide.
- kielioppiasiat: adjektiivit, adverbit ja epäsuora esitys. Välimerkkien ja isojen alkukirjainten käyttöä harjoitellaan
ENA4 Englannin kieli vaikuttamisen välineenä (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa
- ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvo
- yksilön vastuut ja velvollisuudet, sananvapaus
- neuvottelemisen taidot (arkiset–institutionaaliset)
- median rooli asenteiden muokkaajana
- digitaitojen merkitys nyky-yhteiskunnassa ja viestinnässä
- kielioppiasiat: Konjunktiot ja konnektiivit, vaillinaiset apuverbit, demonstratiivipronominit, relatiivipronominit, indefiniittipronominit
ENA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat
- erilaiset tulevaisuuden visiot
- kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot; mahdollisuudet ratkaista monimutkaisia ongelmia
- yleistajuiset tekstit, lähdekriittisyys
- englanti tieteen kielenä, tieteellisen tekstin piirteet
- kielioppiasiat: numeraalit, ajan ja paikan prepositiot, paljoussanat sekä infinitiivi ja -ing
ENA6 Englannin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- jatko-opinto- ja urasuunnitelmat; urajoustavuus
- kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten
- kansalliset tai kansainväliset yhteisöt tai yritykset työnantajina
- työelämään, työnhakuun ja jatko-opiskeluun liittyvät teemat englanninkielisessä kulttuurissa
- kielioppiasiat: lauseenvastikkeet, affiksit, fraasiverbit sekä adjektiivit ja adverbit
ENA7 Ympäristö ja kestävä elämäntapa (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- globaalit ympäristökysymykset, esimerkiksi ilmastonmuutos
- kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinpiirissä
- esimerkkejä kansainvälisistä sopimuksista tai sopimusneuvotteluista
- ratkaisukeskeisyys
- opintojaksossa kerrataan lukion kielioppia ja tutustutaan prepositiofraaseihin
ENA8 Viesti ja vaikuta puhuen (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- puhumisen eri piirteet
- englannin käyttäjien erilaisten taustojen ja eri äidinkielten vaikutus puhetilanteisiin
- dialogisuus
- oppimäärän pakollisten opintojen aikana käsitellyt aiheet ja niiden täydentäminen opiskelijoiden tarpeiden mukaan
- opintojaksoon kuuluu suullisen kielitaidon valtakunnallinen koe
ENA9 Viesti ja vaikuta puhuen (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- Abitti-kokeen harjoittelu
- ylioppilaskokeen tehtävätyyppien harjoittelu
- kieliopin kertaus
- sanastollinen kertaaminen
- erilaisten tekstityyppien tulkintaharjoitukset
RUOTSI, B1-kieli
RUB0 Starttikurssi (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- Johdattaa ruotsin lukio-opintoihin
- Kertaa peruskoulun oppimäärän kielioppia ja sanastoa.
RUB11 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen (1 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- oppii omat vahvuutensa ruotsin kielen oppijana ja rohkaistuu käyttämään kieltä
- löytää itselleen sopivia opiskelutapoja ja harjoittelee vuorovaikutustaitojaan
- Kielioppiasiat: persoonapronominit, substantiivit, adjektiivit, verbit, lukusanat, kysymyssanat.
RUB12 Ruotsin kieli arjessani (3 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- opettelee kertomaan elämästään ja lähiympäristöstään ruotsiksi
- kehittää keskustelu- ja kuuntelutaitojaan sekä oppii antamaan ja vastaanottamaan palautetta
- Kielioppiasiat: päälause, adjektiivien vertailu, futuuri, refleksiiviverbit.
RUB13 Kulttuuri ja mediat (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- tuntee pohjoismaalaisia kulttuuri-ilmiöitä ja tuntee ruotsinkielisiä medioita
- pystyy seuraamaan ruotsinkielisiä uutistekstejä pääasiat ymmärtäen
- Kielioppiasiat: sivulause, demonstratiivipronominit, indefiniittipronominit, relatiivilauseet, kysymyslauseet.
RUB14 Ympäristömme (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- oppii tulkitsemaan erilaisia tekstejä, jotka käsittelevät maailman erilaisia elinympäristöjä, kulttuureja ja yhteiskuntia
- harjoittelee mielipiteen ilmaisua kirjallisesti ja pystyy tuottamaan lyhyen ohjatun tekstin moduulin aihepiiristä
- Kielioppiasiat: Sanajärjestys, verbit, apuverbit, infinitiivi, substantiivien määräysmuodot, konditionaali.
RUB15 Opiskelu- ja työelämä (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- kehittää tietämystään opiskeluun, työelämään ja itsenäistymiseen liittyvässä kielessä
- rohkaistuu käyttämään ruotsia erilaisissa opiskeluun ja työntekoon liittyvissä vuorovaikutustilanteissa ja pohtii jatko-opintojaan ja urasuunnitelmiaan
- Kielioppiasiat: S-passiivi, partisiipin preesens, käskymuoto, pronominit, adverbit.
RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- tiedostaa suullisen osaamisen tasonsa ja kehittämistarpeensa ja saa tästä palautetta
- harjoittaa puhumisen sujuvuutta ja suullista vuorovaikutusta ja kertaa kielioppia
- suorittaa opintojakson lopussa valtakunnallisen suullisen kokeen
RUBABI (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- kertaa aiempien opintojaksojen sanastoa ja kielioppirakenteita
- tutustuu ylioppilaskokeiden sisältöön ja hioo vastaustekniikkansa
- suorittaa opintojakson lopussa Abitti-preliminäärikokeen.
SAKSA, B3-kieli
SAB31 perustason alkeet 1 (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- tutustuu uuteen kieleen ja tutustuu saksankieliseen kulttuuriin
- löytää itselleen sopivia oppimistapoja
- Kielioppi: kielen perusrakenteita.
SAB32 perustason alkeet 1 (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Opintojaksolla opiskelija
- oppii kielen perusrakenteita ja harjoittaa kielen suullista vuorovaikutusta muiden kanssa
- osaa kuvailla omaa arkeaan ja lähiympäristöään sekä oppii hallitsemaan tavalliset asiointitilanteet
- Kielioppi: kielen perusrakenteita.
MATEMATIIKKA
MATEMATIIKKA, YHTEINEN
MAY1 Luvut ja yhtälöt (2op)
Keskeiset sisällöt:
- lukujoukot ja peruslaskutoimitukset, potenssien laskusäännöt, neliö- ja kuutiojuuri
- ensimmäisen asteen yhtälöiden ja yhtälöparien ratkaiseminen, prosenttilaskennan perusteet
- potenssifunktio ja -yhtälö
- funktio ja sen kuvaajan piirtäminen ja tulkinta
- ohjelmistojen käytön harjoittelu osana funktioiden kuvaajien piirtämistä sekä yhtälönratkaisun tukena.
MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
MAA2 Funktiot ja yhtälöt 1 (3op)
Keskeiset sisällöt:
- polynomifunktio ja -epäyhtälö
- toisen asteen yhtälön ratkaisukaava
- polynomien jako tekijöihin sekä binomikaavat
- potenssi-, rationaali- ja juurifunktiot yhtälöineen.
MAA3 Geometria (2op)
Keskeiset sisällöt:
- kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
- sini- ja kosinilause
- erilaisten pinta-alojen laskeminen
- ympyrä osineen ja siihen liittyvien suorien geometria
- erilaisiin kappaleisiin liittyvien pituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen.
MAA4 Analyyttinen geometria (3op)
Keskeiset sisällöt:
- käyrän, suoran, ympyrän, paraabelin yhtälö sekä itseisarvoyhtälö
- suorien yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus
- pisteen etäisyys suorasta
- vektoreiden perusominaisuudet
- tason vektoreihin liittyvät peruslaskutoimitukset, pistetulo ja vektoreiden välinen kulma.
MAA5 Funktiot ja yhtälöt 2 (2op)
Keskeiset sisällöt:
- suunnattu kulma ja radiaani, yksikköympyrä
- sini- ja kosinifunktiot sekä -yhtälöiden ratkaiseminen
- murtopotenssi ja sen yhteys juureen
- eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
- logaritmi, logaritmifunktiot ja -yhtälöt sekä logaritmien laskusäännöt.
MAA6 Derivaatta (3op)
Keskeiset sisällöt:
- funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
- polynomi-, rationaali- ja juurifunktioiden derivaatat
- sini- ja kosini- sekä eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
- funktioiden tulon ja osamäärän derivaatta
- yhdistetty funktio ja sen derivointi
- funktion kulun tutkiminen (kulkukaavio) ja funktion ääriarvot.
MAA7 Integraalilaskenta (2op)
Keskeiset sisällöt:
- integraalifunktio ja tärkeimpien alkeisfunktioiden integrointi
- suorakaidesääntö
- pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen määrätyn integraalin avulla
- ohjelmistojen käyttö mm. integraalifunktion määrittämisessä.
MAA8 Tilastot ja todennäköisyys (2op)
Keskeiset sisällöt:
- keskiluvut ja -hajonta
- korrelaatio ja lineaarinen regressio
- klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, laskusäännöt
- jonot ja joukot
- binomijakauma
- diskreetti todennäköisyysjakauma ja sen odotusarvo.
MAA9 Talousmatematiikka (1op)
Keskeiset sisällöt:
- aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja niiden summat
- yleisimmät korkolaskut sekä diskonttaus
- talletukset ja lainat
- lukujonojen ja summien hyödyntäminen taloudellisissa tilanteissa
- taulukkolaskentaohjelmien käyttö laskelmien tekemisessä.
MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt (2op)
Keskeiset sisällöt:
- ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
- yhtälöiden ratkaiseminen sekä ratkaisujen tulkinta ja arviointi
- toisen asteen polynomifunktio, sen piirtäminen ja nollakohtien ratkaiseminen
- aritmeettinen ja geometrinen lukujono summineen.
MAB3 Geometria (2op)
Keskeiset sisällöt:
- kuvioiden yhdenmuotoisuus
- trigonometriset funktiot ja Pythagoraan lause
- erilaisten kuvioiden ja kappaleiden pinta-alojen ja tilavuuksien määrittäminen mm. sopivilla ohjelmistoilla
- geometrian menetelmien käyttö tasokoordinaatistossa sekä käytännön ongelmien ratkaisu geometrian avulla.
MAB4 Matemaattisia malleja (2op)
Keskeiset sisällöt:
- lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
- erilaisten mallien sovittaminen sopivilla ohjelmistoilla
- eksponenttiyhtälöt ja niiden ratkaiseminen
- ennusteet ja mallin hyvyyden arvioiminen.
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys (2op)
Keskeiset sisällöt:
- tilastoaineiston havainnollistaminen ja keskeiset tunnusluvut
- regressio ja korrelaatio
- havainto ja poikkeava havainto sekä ennusteiden tekeminen
- todennäköisyyslaskennan alkeet peruslaskusääntöineen
- kombinaatio ja tuloperiaate
- todennäköisyyslaskennan malleja.
MAB6 Talousmatematiikan alkeet (1op)
Keskeiset sisällöt:
- suhteellinen osuus, vertailu ja muutoksen laskeminen
- indeksi
- korkokäsite ja yksinkertainen korko
- verotus ja valuutat.
MAB7 Talousmatematiikka (1op)
Keskeiset sisällöt:
- aritmeettinen ja geometrinen lukujono summineen
- koronkorko ja diskonttaus
- talletukset ja lainat
- lukujonojen ja niiden summien hyödyntäminen taloudellisissa laskelmissa.
MAB10 Lyhyen matematiikan kokonaiskuva (2op)
Keskeiset sisällöt:
- opintojaksojen/moduulien MAB1-7 sisältöjen läpikäynti
- ylioppilaskokeeseen valmistavaa harjoittelua
- ohjelmistojen käytön kertausta
- ohjeistusta omatoimiseen harjoitteluun ylioppilas- tai pääsykokeita varten
- preliminäärikokeen tekeminen
BIOLOGIA
BI1 Elämä ja evoluutio (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Biologia tieteenä
- elämän tunnuspiirteet ja organisaatiotasot
- biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät
- biologiset havainnot, tutkimuskysymykset ja hypoteesien muodostaminen
Evoluutio
- solujen synty ja kehittyminen
- suvullinen ja suvuton lisääntyminen
- muuntelu ja sen perinnölliset perusteet
- luonnonvalinta
- lajiutuminen
- kasvien ja eläinten evoluutio ja avainsopeumat
- ihmisen evoluutio
- evoluution tutkiminen
Eliökunta
- luokittelun periaatteet
- eliökunnan sukupuu ja keskeisimmät taksonit
BI2 Ekologian perusteet (1 op)
Keskeiset sisällöt:
Ekologian perusteet
- ekosysteemien rakenne ja dynaamisuus
- hiilen, typen ja fosforin kierto ja energian virtaus ekosysteemissä
- populaatioiden ominaisuudet
- sopeutuminen, ekolokerot ja levinneisyys
- lajien väliset suhteet
Luonnon monimuotoisuus
- lajin sisäinen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus, ekosysteemien monimuotoisuus
- monimuotoisuuden merkitys
BI3 Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin (1 op)
Keskeiset sisällöt:
Ihmisen aiheuttamat ekosysteemien muutokset ja ympäristöongelmien ratkaisukeinoja
- ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin
- happamoituminen
- rehevöityminen
- vierasaineiden vaikutukset ravintoketjuissa
- ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
Kestävää tulevaisuutta kohti
- ekosysteemipalveluiden merkitys ja ekologisesti kestävä kehitys
- toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi ja ympäristön tilaan vaikuttaminen
BI4 Solu ja perinnöllisyys (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Tumallisen solun rakenne ja toiminta
- solu tutkimuskohteena
- biomolekyylit
- eläin-, kasvi- ja sienisolu
- geenien ilmeneminen ja sen säätely
- fotosynteesi
- soluhengitys, käymisreaktiot
Solujen lisääntyminen
- mitoosi ja solun jakautuminen
- meioosi ja sukusolujen synty
Periytymisen perusteet
- geenimutaatioiden tuottamat uudet alleelit
- mendelistinen periytyminen
- kodominantti periytyminen, polygeeninen periytyminen, sukupuoleen sitoutunut periytyminen, periytymistavan päätteleminen sukupuusta
BI5 Ihmisen biologia (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Solu, kudos, elin
- solujen erilaistuminen kantasoluista ja syöpäsolut
- elinten muodostuminen eri kudostyypeistä
Elimistön säätely
- hermoston rakenne ja toiminta
- umpirauhaset ja hormonit
Aineenvaihdunta
- ruoansulatuselimistö
- verenkiertoelimistö
- hengityselimistö
- kuona-aineiden eritys
Liikkuminen
- tuki- ja liikuntaelimistö
Elimistön sopeutuminen ympäristöön
- iho ja lämmönsäätely
- aistit
- puolustusjärjestelmä
Lisääntyminen
- sukuelimet ja sukupuolen kehitys
- hedelmöitys, raskaus ja synnytys
BI6 Biologian sovellukset (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Mikrobit
- mikrobien luokittelu
- bakteerien rakenne, muuntelu, antibioottiresistenssi
- virusten rakenne ja lisääntyminen
- mikrobien hyödyntäminen biotekniikassa
DNA:n muokkaus ja tutkiminen geenitekniikalla
- tumallisen ja tumattoman solun perimän ja geenien toiminnan erot
- DNA:n monistaminen, pilkkominen ja palojen erottelu
- DNA:n sisältämän informaation selvittäminen
- geenien siirto- ja muokkausmenetelmät
Biotekniikan keskeiset sovellukset ja merkitys
- perinteinen ja geenitekniikkaan perustuva kasvi- ja eläinjalostus
- lääketieteet
- genomitieto ja sen hyödyntäminen
- DNA-tietoon perustuva yksilön ja lajien tunnistus
- ympäristönsuojelu
- teollisuus
MAANTIEDE
GE1 Maailma muutoksessa (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Maantiede tieteenalana
- miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa
- miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa
- alueelliset ajankohtaiset uutiset
Ympäristön muutoksia ja niiden ratkaisukeinoja
- ilmastonmuutosten mekanismit
- nykyisen ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia
- kuivuus, aavikoituminen, myrskyt, tulvat
- ympäristön muutoksiin sopeutuminen ja niiden hillintä
Ihmiskunnan muutoksia
- väestön kasvun ja vaurastumisen maailmanlaajuiset ympäristövaikutukset
- puhtaan veden puute, nälkä
- hyvinvoinnin jakautuminen, köyhyys
- pakolaisuus
- kestävän kehityksen sitoumukset
GE2 Sininen planeetta (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Luonnonmaantieteellinen ajattelu
- luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
- luonnonmaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät
Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
Ilmakehä ja vesikehä
- ilmakehän rakenne ja tuulet, muutokset otsonikerroksessa
- veden kiertokulku, sateet ja meriveden liikkeet, ENSO ja NAO
- sää ja sen ennustaminen
- ilmastoalueet
Kivikehä
- maapallon rakenne ja kiviaineksen kierto
- endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
- endogeeniset ja eksogeeniset ilmiöt riskeinä, keskeiset riskialueet, ennakointi ja niihin varautuminen
Maannokset ja kasvillisuusalueet
GE3 Yhteinen maailma (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Ihmismaantieteellinen ajattelu
- ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
- ihmismaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät
- paikkojen kokeminen ja miellekartat
Väestö, asutus ja kulttuurit
- väestörakenne ja väestönmuutokset
- asutuksen sijoittuminen, muuttoliikkeet
- kulttuurien moninaisuus, alueellinen identiteetti ja ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten alkuperäiskansojen asema
Kaupungit ja kaupungistuminen
- maankäyttö ja rakennettu ympäristö
- kaupunkiympäristön muutokset ja ekokaupungit
Tuotannon alueelliset piirteet ja luonnonvarojen kestävä käyttö
- maa-, metsä- ja kalatalous
- kaivannaiset, energialähteet
- teollisuus
- kiertotalous
Liikkuminen, palvelut ja vuorovaikutus
- saavutettavuus, liikenneverkot ja matkailu
- globalisaatio
- innovaatioiden alueellinen leviäminen
GE4 Geomedia – osallistu, tutki ja vaikuta (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Maantieteellinen tutkimus
- geomedian käyttö tutkimuksessa; kartografian ja paikkatiedon perusteet, kuvat, videot, diagrammit ja taulukot sekä muut alueellisen tiedon lähteet
- ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen
- luonnon- ja kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla
- geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän tulevaisuuden edistämisessä
Aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
- kaavoitus eri aluetasoilla
- osallistumisen keinot
Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti (opiskelijan valinnan mukaan)
- näkökulma voi olla aluemaantieteellinen tai ilmiöpohjainen, keskeistä aiheen käsittelyssä on alueellisuus sekä ymmärrys ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta
- tutkielma tai muu projekti laaditaan yksin tai ryhmässä
FYSIIKKA
FY01 Fysiikka luonnontieteenä (1op)
Keskeiset sisällöt:
- SI-järjestelmä, suure ja yksikkö
- mittaaminen ja mittaustulosten esittäminen graafisesti
- graafinen ja lineaarinen malli
- yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus.
FY02 Fysiikka, ympäristö ja yhteiskunta (1op)
Keskeiset sisällöt:
- energialajit, energian säilyminen ja muutokset
- energiantuotanto ja -siirtäminen
- teho ja hyötysuhde
- energiantuotannon ympäristövaikutukset.
FY03 Energia ja lämpö (2op)
Keskeiset sisällöt:
- mekaaninen työ
- termodynaaminen systeemi ja tilanmuuttujat
- lämpötila, lämpötilan muuttuminen, lämpölaajeneminen ja olomuodon muutokset
- energian säilyminen, sisäenergia ja lämpömäärän käsite
- kaasujen tilanmuutokset ja ideaalikaasun tilanyhtälö.
FY04 Voima ja liike (2op)
Keskeiset sisällöt:
- tasainen ja tasaisesti muuttuva suoraviivainen liike
- vuorovaikutus ja voima, Newtonin lait
- voimien yhteisvaikutus, voimakuvio ja liikeyhtälö, paino ja kitka
- mekaanisen energian: liike-energian ja potentiaalienergian käsitteet
- mekaniikan energiaperiaate
- liikemäärä ja sen säilyminen, yksinkertaiset törmäykset.
FY05 Jaksollinen liike ja aallot (2op)
Keskeiset sisällöt:
- momentti ja kappaleen kiertyminen
- tasapaino kiertymisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa
- tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys
- gravitaatiolaki ja planetaarinen liike
- jaksollinen liike, jaksonaika, taajuus ja amplitudi
- harmoninen voima ja värähtelyliike sekä harmonisen voiman potentiaalienergia
- mekaanisten aaltojen synty, eteneminen ja heijastuminen
- mekaanisten aaltojen diffraktio ja interferenssi sekä seisovat aallot
- ääni aaltoliikkeenä, äänen intensiteettitaso, äänen ominaisuudet ja eteneminen.
FY06 Sähkö (2op)
Keskeiset sisällöt:
- tasavirtapiirin jännite ja sähkövirta
- Ohmin, Kirchhoffin ja Joulen laki
- akut ja vastusten kytkennät
- Coulombin laki ja homogeeninen sähkökenttä
- potentiaalienergia ja homogeenisen sähkökentän potentiaali
- kondensaattorin, puolijohteiden sekä diodien toiminta virtapiirissä
- sähköturvallisuus: sulake, suojausluokitus ja läpilyöntilujuus
FY07 Sähkömagnetismi ja valo (2op)
Keskeiset sisällöt:
- ferromagnetismi ja magneettinen dipoli
- magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä
- varatun hiukkasen liike homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
- virtajohtimen magneettikenttä ja kahden virtajohtimen välinen voima
- sähkömagneettinen induktio, Lenzin laki ja pyörrevirrat
- generaattori, vaihtovirran synty, muuntaja ja energian siirto sähkövirran avulla
- sähkömagneettinen säteily ja sen spektri sekä mustan kappaleen säteilyn spektri
- valon heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
- valon interferenssi, diffraktio ja polarisaatio
FY08 Aine, säteily ja kvantittuminen (2op)
Keskeiset sisällöt:
- energian kvantittuminen aineen ja säteilyn vuorovaikutuksessa
- fotoni sähkömagneettisen säteilykentän kvanttina
- atomin rakenne, atomin elektronien kvanttitilat ja aaltomekaanisen atomimallin periaate
- kvantittumiseen perustuva teknologia: laser ja kvanttirakenteet
- atomiytimen rakenne ja muutokset, radioaktiivinen hajoaminen
- ydinreaktiot, massan ja energian ekvivalenssi, ytimen sidosenergia
- ydinvoima, fissio ja fuusio
- hajoamislaki ja ionisoivan säteilyn lajit
- hiukkasfysiikan standardimalli
- maailmankaikkeuden kehitys
FY09 Fysiikan abiopintojakso (2op)
Keskeiset sisällöt:
- aiempien opintojaksojen keskeisten sisältöjen kertaaminen
- rutiinin saaminen perustehtäviin sekä vaativampien tehtävien ratkaisemisen harjoittelu
- YO- ja pääsykokeisiin valmistavia harjoituksia
KEMIA
KE1 Kemia ja minä (1op)
Keskeiset sisällöt:
- arkisten aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys arjessa ja työelämässä
- jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne
- puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät
- ainemäärä ja konsentraatio
KE2 Kemia ja kestävä tulevaisuus (1op)
Keskeiset sisällöt:
- tutustutaan kestävän elämäntavan edistämiseen luonnontieteissä
- aineen rakenteen mallit ja yhdisteen kaava
- vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus
- aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla
KE3 Molekyylit ja mallit (2op)
Keskeiset sisällöt:
- liuoksen valmistaminen ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen
- funktionaalisia ryhmiä ja nimeämisperusteet
- hapettuminen ja pelkistyminen hiilen happiyhdisteissä
- hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen
- suhde- ja molekyylikaavan selvittäminen laskennallisesti sekä rakenneisomeria
- kvanttimekaaninen atomimalli ja stereoisomeria hiiliyhdisteissä
- tutustutaan spektrien avulla saatuun tietoon aineen rakenteesta
KE4 Kemiallinen reaktio (2op)
Keskeiset sisällöt:
- reaktioiden tutkiminen kokeellisesti ja mittaustulosten käsittely ja tulkinta
- kemiallisten reaktioiden ilmaiseminen ja tasapainottaminen
- saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa
- ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä
- saostumis-, hajoamis- ja palamisreaktio
- protolyysi, neutraloituminen ja titraus
- additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi hiiliyhdisteissä
- polymeroituminen ja polymeerien ominaisuudet
KE5 Kemiallinen energia ja kiertotalous (2op)
Keskeiset sisällöt:
- reaktioissa sitoutuva ja vapautuva energia
- reaktiosarja- ja seoslaskut
- hapettumis- ja pelkistymisreaktiot
- metallien ominaisuuksia, valmistus- ja jalostusprosesseja sekä riittävyys ja kierrätettävyys
- sähkökemian keskeisiä periaatteita kuten jännitesarja, kemiallinen pari ja elektrolyysi
- tutustuminen luonnontieteelliseen tutkimukseen
Historia
HI1 Ihminen, ympäristö ja historia (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· historia tieteenalana, sen kehityslinjojen hahmottaminen, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö
· maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle, työnjako, rahatalouden synty, väestönkasvu ja valtioiden muodostuminen
· maailmankaupan synty ja Euroopan rooli niin tutkimusmatkoissa kuin siirtomaavallassa
· teollistumisen edellytykset, synty ja vaikutukset yhteiskuntaan
HI2 Itsenäisen Suomen historia (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· suomalaisen yhteiskunnan juuret Ruotsin vallan aikaan ja joutuminen osaksi Venäjää
· itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa, sisällissota ja eheytyminen
· Suomi toisessa maailmansodassa ja kylmässä sodassa
· Suomen vaurastuminen ja hyvinvointivaltion rakentaminen
HI3 Kansainväliset suhteet (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· eurooppalaisen ylivallan huippu ja lopun alku 1. maailmansodassa
· tuoreiden demokratioiden kriisit ja tie toiseen maailmansotaan
· kaksinapainen maailma, suurvaltakipailu ja dekolonisaatio
· kylmän sodan jälkeinen maailma ja lähitulevaisuus
HI4 Eurooppalainen ihminen (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
· eurooppalaisen kulttuurin juuret antiikista keskiaikaan
· yksilöllisen ajattelin ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen
· nykyaikaisen populaarikulttuurin ja globalisaation synty
Yhteiskuntaoppi
YH1 Suomalainen yhteiskunta (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· Suomen yhteiskunnan sosiaalinen ja demografinen rakenne
· demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet
· hyvinvointivaltio ja tasa-arvo
· poliittinen päätöksenteko eri tasoilla
YH2 Taloustieto (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· yksilön ja kotitalouden talouden hoito
· kansantalouden peruskäsitteet ja toiminta
· markkinoiden toimita suhdannevaihteluista inflaatioon
· talouspolitiikan vaikeat kysymykset
YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· globalisaation edut, haitat ja haasteet
· eurooppalaisuus ja Euroopan yhdentyminen
· Euroopan unionin synty, rakenne ja hallinto
· turvallisuuspolitiikka, NATO ja YK
YH4 Lakitieto (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· Suomen oikeusjärjestelmän peruskäsitteet
· tuomioistuinlaitos, sen eri tasot ja toiminta
· sopimus-, varallisuus-, perhe- ja työoikeus
· tekijänoikeudet ja niiden rooli nykymaailmassa
Uskonto
UE1 Uskonto ilmiönä - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (2 op)
Keskeiset sisällöt:
· uskonto ilmiönä, sen määrittely ja suhde tieteeseen
· juutalaisuus ensimmäisenä abrahamilaisena uskontona
· kristinuskon nousu juutalaisesta lahkosta maailmanuskonnoksi
· islamin synty ja sen monet muodot
PSYKOLOGIA
PS1 Toimiva ja oppiva ihminen (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Ihmisen toiminnan tarkastelu psykologian näkökulmista
- psyykkinen näkökulma: perustietoa tiedonkäsittelystä, motiiveista ja tunteista
- biologinen näkökulma: perustietoa hermoston toiminnasta ja evoluutiopsykologian lähestymistavasta
- sosiaalinen näkökulma: perustietoa sosialisaatiosta ja tilannetekijöistä
- kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä
- tietoinen ja ei-tietoinen toiminta
Oppiminen ja opiskelu psykologian näkökulmista
- psyykkinen näkökulma: ehdollistuminen, perustietoa työmuistin ja säilömuistin toiminnasta, sisäiset mallit, oppimisstrategiat, metakognitio, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset
- biologinen näkökulma: aivojen plastisuus ja unen vaikutus oppimiseen
- sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä oppimisen sosiaalisuudesta ja erilaisista oppimiskulttuureista
Psykologinen tutkimus
- tieteellinen tieto ja arkitieto
- tieteellisen tutkimuksen prosessi
- otoksen ja perusjoukon merkitys tutkimuksen arvioinnissa
- psykologisen tutkimuksen eettiset periaatteet
- esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä psykologian tutkimuksista
PS2 Kehittyvä ihminen (2 op)
Keskeiset sisällöt:
Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana
- perimän merkitys
- kypsyminen ja oppiminen
- herkkyyskaudet
- plastisuuden merkitys kehityksessä
Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa
- varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
- temperamentti
- minuus ja minäkäsitys
- tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely
- vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot
Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa
- kieli ja ajattelu
- toiminnanohjaus
Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana
- henkilökohtainen identiteetti
- sosiaalinen identiteetti
- kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti
- sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus
Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus
- erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen
- vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys
Psykologinen tutkimus
- kaksos- ja adoptiotutkimus
- pitkittäis- ja poikittaistutkimus
- esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista
FILOSOFIA
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (2 op)
Keskeiset sisällöt:
- mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa
- johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna
- keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen
- tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
- tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: väitteiden muodostaminen, koetteleminen ja perusteleminen joissain lukion oppiaineissa.